Teknillisen korkeakoulun kirjaston tiedotuslehti
3 / 1999

Uuden vuosituhannen kynnyksellä voi todeta että vuosituhat oikeastaan on aivan liian pitkä aika muodostaakseen jonkin selkeän ajanjakson länsimaisen sivilisaation historiassa: kuluneeseen vuosituhanteeseen on mahtunut niin paljon erilaisia kehityksiä. Imperiumeja on noussut ja kuihtunut, ideologioita tullut ja mennyt, uusia valtioita syntynyt ja vanhoja hävinnyt.

Joitakin pidempiä kehityskaaria on kuitenkin ollut. Jo 1100-luvun alussa italialaiset kauppiaat kehittivät kapitalismin verson Champagnen messuilla Ranskassa, jossa oli Euroopan kaupan silloinen keskus. Siitä lähti liikkeelle kaupan ja talouden kehitys, joka nosti Euroopan johtavaksi sivilisaatioksi, ja joka oikeastaan on jatkunut siitä lähtien koko kuluneen vuosituhannen ajan. Se on ollut länsimaisen sivilisaation kehityksen sitkeäkäyntinen moottori, joka on tasaisesti pulputtanut, välillä yskähdellytkin muttei koskaan varsinaisesti ole pysähtynyt. 1800-luvun alussa kehitys oli saavuttanut pisteen, jossa teollinen vallankumous käynnistyi, ja siitä lähtien se on jatkunut yhä räjähtävämmin.

Vuosisadan ajanjakso on kuitenkin paljon helpompi mieltää: voidaanhan 1900-luku nähdä teollistumisen vuosisadaksi, erityisesti omassa maassamme, jossa se on myös ollut itsenäistymisen vuosisata. On ehkä puhdas sattuma että siirtyessämme ensi vuosisataan, se tulee alusta asti olemaan leimallisesti toisenlainen, kuin kulunut vuosisata. Ensi vuosisadalla sivilisaation kehitystä hallinnee telekommunikaation, tietojenkäsittelyn ja automaation jatkuva voimakas kehitys, ja tämän seurausvaikutukset.

Tämä on se ympäristö, jossa meidän on kouluttauduttava, työskenneltävä ja elettävä, ei vähiten Teknillisen korkeakoulun piirissä. Se myös luo voimakkaan kysynnän TKK:n koulutus-, tutkimus- ja tietopalveluille. Viimeksi mainittu osa-alue on TKK:n kirjaston toimiala. Näiden palvelujen laadukas ja asiakkaiden tarpeita vastaava tuottaminen on mahdollisimman vaativa haaste, koska se luo osaltaan edellytyksiä Suomen viimeaikaisen menestystarinan jatkumiselle: ei ole mitään perustavaa syytä miksi menestystarina ei voisi jatkua, mutta se on meistä itsestämme kiinni. Myös teollisuutemme lippulaiva Nokia, josta saattaa vielä tulla Euroopan pörssiarvoltaan arvokkain yritys (se alkaa jo olla kolmannella sijalla heti öljyjättien Royal Dutch/Shellin ja BP:n jälkeen) on tarvinnut näitä TKK:n tietopalveluja, kuten Nokia Research Centerissä työskentelevän Mari Ahosen haastattelusta käy ilmi.

Toisessa paikassa tässä numerossa löytyy kaikkein klassillisin runo vuoden- ja vuosituhannen vaihteeseen: lordi Tennysonin runo. Ehkä lukijalla on sille käyttöä esimerkiksi omassa juhlapiirissään vuoden vaihtuessa.

Janne Salonen