Teknillisen korkeakoulun kirjaston tiedotuslehti
3 / 1999

Pääkirjaston asiakasmikrojen ylläpito uudelle vuosituhannelle

Ilkka Heikkinen

Pääkirjastoon hankittiin vuosina 1996 ja 1997 yhteensä 30 asiakaskäyttöön tarkoitettua mikrotietokonetta. Määrärahat saatiin Opetusministeriön Suomi Tietoyhteiskunnaksi -ohjelman korkeakouluille myöntämästä budjetista. TKK:lla ATK-keskus ohjasi rahat mikroluokkiin ja tutkijoille hankittavaan laitteistoon.

Pääkirjastolla on vuosien ajan ollut tiivis yhteistyö ATK-keskuksen kanssa, joten kirjaston asiakastyöasemien verkottaminen kävi näppärästi hyväksikäyttäen korkeakoulun mikroluokissa vakiintuneita rutiineja.

Asiakkaille päätettiin pääkirjastossakin tarjota täydet ohjelmisto- ja tulostuspalvelut kaikkien tarvitsevien käyttöön. Ohjelmistoiksi valittiin korkeakoululla ja muuallakin yleisesti käytössä olevia toimisto- ja Internet-ohjelmia. Näitä ovat mm. Microsoft Office-toimistosovelluspaketti, Paint Shop Pro-kuvankäsittelyohjelma , Internet Explorer- ja Netscape Communicator-WWW-selaimet, WS-FTP tiedostonsiirtoon ja SSH turvallisiin tietoliikenneyhteyksiin. Kahdesta ensin mainitusta hankittiin konekohtaiset lisenssit, muut ovat ilmaisohjelmia. Ohjelmavalikoima on pääosin yhtenevä TKK:n muiden mikroluokkien kanssa. Koska kirjastolla ei ole mahdollisuuksia tarjota yleisölle varsinaista ohjelmistojen käyttökoulutusta, on ollut järkevää pitäytyä varsinkin toimistosovelluksissa sellaisissa ohjelmissa, joista korkeakoulu järjestää käyttäjäkursseja. Linkit kirjaston tietokantoihin ja yhä enenevässä määrin myös elektronisiin lehtiin on myös lisätty mikrojen työpöydille. Käyttöjärjestelmänä on Windows 95, ja tulosteet ohjautuvat Novell-verkon kautta lainaustoimiston verkkotulostimelle. Näin nekin, joilla ei ole kotonaan käytettävissä mikrotietokonetta pääsevät työskentelemään niillä pääkirjastossa.

Asiakasmikrot tulivat heti hyvin suosituiksi. Lukukausien aikana jonot ovat olleet jatkuvia. Mitään varausjärjestelyä ei normaalisti ole ollut käytössä, vaan vapautuvan mikron on saanut käyttöönsä ensin ehtivä. Erikoistarkoituksia varten mikron tai mikroja on voinut varata etukäteen ilmoittamalla asiasta hyvissä ajoin lainaustoimistoon.

Mikrot on siis tarkoitettu kirjaston tarjoamien elektronisten palvelujen ja opiskeluun/tutkimukseen liittyvään käyttöön. Muunlaistakin käyttöä, kuten pelien ja muiden omien ohjelmien asennusta esiintyy. Varsinaiseen valvontaan eivät henkilökunnan resurssit riitä, eikä nykyisillä systeemeillä pystytä ohjelmien asennusta estämänkään. Jonotuksen aiheuttama käyttäjien keskinäinen valvonta estänee kovin avoimen "viihdekäytön".

Omat asennukset saattavat aiheuttaa mikron virheellisen toiminnan ja tartuttaa koneisiin viruksia, josta ne sitten leviävät toisten käyttäjien levykkeillä eteenpäin. Toistaiseksi tällaista on tapahtunut yllättävän vähän, osittain tehokkaan virustorjunnan takia, osittain sen takia, että "jumiin" mennyt mikrotietokone saadaan takaisin toimintakuntoiseksi varsin nopeasti.

Käyttöjärjestelmän ja ohjelmien lataaminen palvelimesta mikrolle tapahtuu yksinkertaisesti ja tehokkaasti. Käytössä on yksi boottilevyke kumpaakin konetyyppiä varten. Levyke työnnetään mikron levykeasemaan ja mikro käynnistetään tältä levykkeeltä. Levyke sisältää MS-DOS -käyttöjärjestelmän, muutamia apuohjelmia ja komentojonotiedostoja. Ensi töikseen levyke tekee mikron kiintolevylle pika-alustuksen joka tyhjää kaikki siellä olleet tiedot. Sitten se ottaa yhteyden Novell-palvelimeen ja siellä olevaan hakemistoon, joka sisältää täydellisen "kuvan" mikron käyttöjärjestelmästä ja ohjelmista. Se kopioi hakemiston tiedot kiintolevylle ja suorittaa tämän jälkeen vielä pari komentoa, jonka jälkeen mikro on jälleen puhdas kuin ensiasennuksen jäljiltä.

Kun mikron ohjelmistoja halutaan päivittää, otetaan yksi mikro kumpaakin konetyyppiä ja bootataan se edellä mainitulla tavalla "puhtaaksi". Sitten tehdään muutokset ja otetaan ylläpitolevyke. Tämä tekee edellä mainitun rutiinin ikään kuin toisinpäin, eli kopioi mikron sisällön palvelimen hakemistoon, josta seuraavan bootin jälkeen muutokset siirtyvät kaikille koneille. Aikaisempi sisältö on palvelimella etukäteen kopioitu varmuuskopiohakemistoon siltä varalta, että mahdollisesti virheellinen uusi kokoonpano saadaan palautettua toimivaksi.

Koneiden boottaus on tehty noin kerran viikossa sekä aina tarvittaessa. Näin koneet ovat säilyneet erittäin hyvin toimintakuntoisina ja pahoilta ongelmilta ollaan käytännöllisesti katsoen vältytty.

Suurimpana pullonkaulana on ollut mikrotukihenkilön tavoitettavuus pienenkin ongelman sattuessa. Koska pääkirjastossa on kaikkiaan lähes 100 mikrotietokonetta, voi tukihenkilö sijaita periaatteessa missä päin rakennusta tahansa, ei siis aina huoneessaan. Tähän on tulossa ratkaisu: mikrotukihenkilölle hankittava kännykkä, jonka avulla hän voi heti ilmaista missä on ja milloin ehtii paikalle.

Vaikka nykyinen järjestelmä onkin osoittautunut sinänsä hyvin toimivaksi, tekniikka kehittyy ja uusia haasteita asiakasmikroille on edessä. Yhtäältä on täysin avoin käyttöjärjestelmä myös täysin turvaton. Toisaalta vaatisi joidenkin ohjelmien käyttölisenssi niiden rajoittamista vain korkeakoulun opiskelijoille ja henkilökunnalle. Tämä edellyttäisi jonkinlaista käyttäjien autentikointia, joka ei ole nykyjärjestelmässä mahdollista.

Varsinaisesti muutoksiin sysäävänä uutuutena on pääkirjaston pääsy mukaan Otaverkko Oy:n videopalvelimen koekäyttöön. Tämä tulee tarjoamaan käyttäjille mahdollisuuden seurata videodokumentteja suoraan verkon yli.

Tämän palvelun käyttämä tekniikka edellyttää luopumista nykyisestä Windows95/Novell-ympäristöstä ja siirtymistä käyttämään työasemissa Windows NT Workstationia ja liittymistä Otaverkon Windows NT Serveriin. Koska siirtyminen Windows NT-pohjalle on käynnistynyt jo osassa korkeakoulun muita mikroluokkia, on ATK-keskuksen taholta pääkirjastolle tarjottu mahdollisuutta siirtyä myös muissa palveluissa täysin Windows NT-pohjalle. Edellä mainittu autentikointikin mahdollistuisi samalla. Neuvottelut asian teknisistä yksityiskohdista on päätetty aloittaa.

Siirtyminen täydelliseen autentikointiin, ts. omien tunnusten käyttöön, rajaisi korkeakoulun ulkopuoliset käyttäjät osittain ulkopuolelle. Tämä on nykyisen kaikille avoimen periaatteen kannalta ongelmallista. Ratkaisuksi on suunniteltu asiakasmikrojen jakamista kahteen ryhmään. Kaikille avoimet, lähinnä kirjaston tietokantojen ja elektronisten lehtien seurantaan tarkoitetut työasemat käyttäisivät yhteistä "Webguest"-käyttäjätunnusta. Toinen koneryhmä sisältäisi myös muita ohjelmia, joiden käyttö edellyttäisi opiskelija- tai henkilökuntatunnusta. Jälkimmäiset, uudemmat ja tehokkaammat työasemat välittäisivät myös Otaverkon videopalveluja.

Yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa, koska neuvottelut ovat aivan alussa. Oman lisänsä asiaan antaa myös vuosituhannen vaihde, johon liittyvät ongelmat ovat tosin jo pääkirjaston osalta käytännössä ratkaistu. Joka tapauksessa uudella vuosituhannella nähtäneen lainaustoimistossa uudentyyppisiä, entistä ajanmukaisempia palveluita tarjoavia asiakasmikroja.