Terveisiä Genevestä!

CERN:n kirjasto ja Sveitsi TKK:n opiskelijan näkökulmasta

Jukka Juslin

Olen 22-vuotias Automaatio- ja Systeemitekniikan opiskelija TKK:lta. Kesällä 1999 minulla oli mahdollisuus tutustua CERN:n kirjastoon, kun olin kesäharjoittelijana TWDM-nimisessä dokumenttienhallintaprojektissa.

CERN:iin oli suhteellisen vaikea päästä töihin, sillä TKK:n julkisista hakuohjelmista se on kaikkein halutuin (silti 25 % hakijoista hyväksyttiin).

Saimme neljän hengen porukalla, johon kuuluivat Sami Itkonen, Erkki Pulliainen ja Arto Teräs pienen epävarmuuden jälkeen asunnon Geneven keskustasta. Geneve tosin on noin kaksi kertaa kalliimpi kaupunki kuin Helsinki, mutta toisaalta etenkin sen vanha kaupunki on mielenkiintoinen.

Sveitsi tuntuu yleensä ottaen olevan turvallisempi ja elintasoltaan korkeampi maa kuin Suomi, toisaalta esimerkiksi tietotekniikka ei ole niin korkealla tasolla kuin Suomessa (lähinnä pankkien tietotekniikan hyväksikäyttö on puutteellista). Pieni koti-ikävä on matkalla on syntynyt, mutta toisaalta CERN:ssa on niin paljon suomalaisia että välillä minusta tuntuu että olen Suomessa...

CERN:n pääkirjasto on Euroopan Hiukkasfysiikan Tutkimuslaitoksen pääasiallinen tiedon arkistoija ja jakelija. Vuoden 1991 jälkeen, kun Tim Berners-Lee keksi WWW:n CERN:ssä on kirjasto käyttänyt paljon hyväkseen World Wide Webin etuja.

Eri maihin hajautettu tutkimusprojekti tarvitsee nimenomaan sähköistä tiedonjakelua, paperin lähettäminen olisi liian hidasta ja tietoa olisi vaikea etsiä sekä pitää ajantasalla keskitetysti. Tiedon määrä on valtava, sillä esimerkiksi kiihdytinrata tuottaa mittaustuloksia (puhumattakaan analysoidusta aineistosta) 10^16 bit/s - tämän tiedon reaaliaikainen siirtäminen merkitsisi professori Arto Karilan mukaan 10 kertaa suurempaa määrää kuin koko maailman verkkoliikenne tällä hetkellä. CERN:in kiihdytinradan kokeen tarkoituksena on päästä 10^-12 sekunnin päähän alkuräjähdyksestä ja selvittää miksi maailmankaikkeus syntyi - ratkaisevana tekijänä on vielä löytämättä oleva Higgsin hiukkanen.

Verrattuna TKK:n kirjastoon tietojen haku on vähän työläämpää. Toisaalta kaikki tietokannat on keskitetty yhden hakusivun taakse, eikä useaan paikkaan niin kuin TKK:lla. CERN:in kirjaston tarjontaan voi tutustua weblib.cern.ch www-sivulla, joka on käytännössä kirjastokatalogi. Kirjaston www-sivuilla on vielä hieno Java-appletti, jolla pystyy navigoimaan UDC-luokituksen mukaisia kirjoja.

Weblib, jota nykyään kutsutaan myös "CERN document serveriksi" on CERN:in ja mahdollisesti myös HEP (High Energy Physics) -yhteisön tärkein "dokumentti-varasto", weblib on siis paljon enemmän kuin pelkän bibliografisen tiedon lähde. Muutamia lukuja: Serverillä on ~ 220 000 kpl (~60 Gigaa) dokumentteja, - esimerkiksi seuraavia: preprints, Yellow Reports, theses, internal notes, muita raportteja/artikkeleita, valokuvia jne. Vuosittain serverille lisätään noin 12 000 uutta tiedostoa. Päivittäin serverille tehdään noin 20 000 http kyselyä ja 3000 - 4000 kertaa sieltä imetään dokumentti.

Itse kirjojen suhteen IT-alan kirjoja (Information Technology) on enemmän kuin TKK:lla ja ne ovat uudempia sekä hieman laadukkaampia (paljon muun muassa O'Reillyn kirjoja). Toisaalta TKK:n lehtitarjonta tuntuu hieman paremmalta. Mitään multimedia CD:ta tai vastaavia ei CERN:sta voi lainata.

CERN tarjoaa myös digitaalisen kirjastopalvelun omaisesti hyviä tietolähteitä www-palvelimellaan (Linkit IT-alalta, elektronisia lehtiä käsitteleviä sekä esittely digitaalisesta henkilökohtaisesta kirjastosta):

http://consult.cern.ch/writeups/S/FlatList.html
http://wwwas.cern.ch/ASinfo/AS-SI/electronic_journals/ej_consortium_Springer_selection.html
http://preprints.cern.ch/conf/brisbane/abstract/PVL_paper.html

Kirjoittajan kotisivu: http://tik.cs.hut.fi/~jtj/

Paluu artikkeleihin