Jaana Kersalo
Suomi on ensimmäinen
maa maailmassa, jonne perustettiin yleisten ja tieteellisten kirjastojen
yhteinen varastokirjasto. Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto
ottaa vastaan, säilyttää ja asettaa käyttöön
vähänkäytettyä kirjallisuutta.
Koska kirjastossamme on meneillään vähänkäytetyn aineiston poistoprojekti, toimitus kävi työmatkallaan Kuopiossa myös haastattelemassa Varastokirjaston johtajaa Pentti Vattulaista. Kuulimme myös kirjastonhoitaja Liisa Björkqvistin mielipiteitä. Haastateltavat kertoivat, että yhteistyö poistoja tekevien kirjastojen kanssa on sujunut hyvin.
Miksi Varastokirjasto perustettiin (1.3.1989)?
Tärkein syy Varastokirjaston perustamiselle oli yliopistokirjastoissa vallitsevan pysyvän tilanpuutteen ratkaiseminen. Jo 1940-luvulla todettiin Suomessa, että tämä tilaongelma on pysyvä. Alettiin selvittää sitä, mikä olisi kestävä ratkaisu tähän ongelmaan. Lopulta päädyttiin ajatukseen varastokirjastosta.
Asiaa on valmisteltu todella kauan - varmaan pitempään kuin mitään muuta suomalaista kirjastohanketta. On ollut useita komiteoita, erilaisia opetusministeriön työryhmiä ja valmistelutoimikuntia. Ilmeisesti tämä perusongelma on nyt ratkaistu. Tietääkseni sen jälkeen kun Varastokirjasto perustettiin, ei kokoelmatilojen kasvun takia ole jouduttu rakentamaan lisätiloja yliopistokirjastoihin. Jos niitä on rakennettu, niin se on johtunut muista syistä.
Minkälaisia kokoelmia teillä on?
Aineisto on pääasiassa tieteellistä. Siitä on 75% peräisin yliopistokirjastoista, noin 10% yleisistä kirjastoista ja loput 15% muista kirjastoista, jotka ovat myös tieteellisiä. Tähän asti on otettu vastaan kirjoja ja kausijulkaisuja. Näiden suhde on 50/50%.
Minkätyyppistä aineistoa otatte vastaan ja onko teillä joitain uusia suunnitelmia?
Kuten sanoin kirjoja (myös väitöskirjoja) ja kausijulkaisuja. Meidän lähtökohtamme on kuitenkin se, että tämä on kirjastojen palvelulaitos eli tänne otetaan periaatteessa vastaan kaikenlaista kirjastoille itselleen ongelmallista aineistoa. Erityisesti yleisten kirjastojen puolelta on viime aikoina ilmennyt tarvetta muun kuin kirjallisen kirjastoaineiston varastoinnin järjestämiseen, esim. musiikkiaineisto, moniviestimet jne. Otamme aina toiveet huomioon ja selvitämme omalta osaltamme, onko meillä mahdollisuuksia varastoinnin järjestämiseen ja toisaalta aineistojen käyttöönasettamiseen. On kirjaston johtokunnan asia viime kädessä päättää, milloin on kyse todellista tarpeesta näiden uusien aineistoryhmien osalta. - TKK:n ylikirjastonhoitaja Sinikka Koskiala kuuluu Varastokirjaston johtokuntaan.
Varastokirjaston kaukopalvelu on ollut tähän asti maksutonta. Miten tämä maksuttomuus vaikuttaa, saatteko te siitä jotakin etua? Säilyykö maksuttomuus?
Maksuttomuus perustuu opetusministeriön tekemään maksupäätökseen: Varastokirjaston palvelut ovat maksuttomia (maksuttomat julkisoikeudelliset
suoritteet). Katsottiin, että Varastokirjaston kehysorganisaatio on kirjastolaitos eli me palvelemme omaa kehysorganisaatiotamme, jolta ei maksuja peritä. Tässä mielessä
esimerkiksi kilpailuedusta puhuminen on hieman huono käsite, sillä emme kilpaile kenenkään kanssa. Palvelemme kirjastoja, jotka taas palvelevat omia asiakkaitaan.
Ilmeisestikään ei ole mitään syytä pohtia tätä maksuttomuutta uudelleen tai panna sitä kysymyksenalaiseksi.
Kaukopalvelunne kasvaa jatkuvasti (prosentteina 40-60% vuodessa)? Miten selviätte työmäärästä?
On pystytty selviämään. Pyrimme kaukopalvelutoiminnassamme seuraamaan kehitystä hyvin tarkasti. Meidän kannaltamme olisi edullista, jos pystyisimme lähettämään artikkeleita verkon/Internetin kautta. Se on meille kaikin puolin halpaa. Koska postimaksumme ovat nousseet niin paljon, määrällisen kasvun takia kustannukset ovat melkoiset. Käytämme Arielia, valitettavasti vain harvalla vastaanottavalla kirjastolla on sitä vielä. (Ariel-ohjelmistolla artikkelit voidaan skannata ja lähettää verkkoa pitkin asiakkaalle.)
Oletteko huomanneet että jotain tiettyä osaa aineistostanne kysytään usein?
LB: Meilläkin on nähtävissä, kuinka joku TV-ohjelma tai lehtijuttu aiheuttaa kysyntää ko. aiheesta kertoviin julkaisuihin. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita Hitlerin Taisteluni-teoksen, jota lainattiin paljon taannoin.
Käykö teillä asiakkaita paikan päällä?
Meillä on pari tutkijanhuonetta, mutta muuten toimimme vain kirjastojen kautta. Eli meille ei voi tulla käymään paikan päällä.
Onko tämä kirjasto kaikkien kirjastojen varastokirjasto vai oma itsenäinen kirjasto vai molempia?
Tämä on selvästi itsenäinen kirjasto: meillä on oma hallinto, oma henkilökunta, omat tilat, oma toiminta, omat kokoelmat. Siinä suhteessa tämä on oma laitoksensa. Toisaalta taas tämä on kirjastojen varastokirjasto, eihän meillä ole mitään muuta kehysorganisaatiota kuin Suomen kirjastolaitos. Luonnehdinta on hieman epävirallinen. Virallisesti meillä ei ole ollenkaan kehysorganisaatiota, mutta näin me toimimme.
Mikä on Varastokirjaston avulla saavutettu hyöty, onko se juuri se, ettei muiden kirjastojen ole tarvinnut rakentaa kokoelmilleen lisätiloja?
Sehän se on, sitähän lähdettiin hakemaan, kirjastolaitoksen kokonaiskustannusten ennallaan pitämistä tai alentamista.
LB: Ja nyt on saatettu käyttöön aineistoa, jota muut kirjastot eivät aiemmin ole voineet luetteloida ja asettaa asiakkaiden käyttöön.
Meillä on edelleen tänne tulevasta aineistosta vähän lähetyksistä riippuen 40-50% sellaista aineistoa, joka ei aiemmin ole ollut luetteloissa. Siis näin paljon aineistoa, joka käytännössä ei ole ollut asiakkaiden saavutettavissa. Tämä on mielestäni suuri etu.
Tilat ovat täällä halvempia kuin esimerkiksi Helsingissä?
Totta, varastointi on täällä edullisempaa kuin pääkaupunkiseudulla. Hyllyratkaisut varastointiin keskittyvässä kirjastossa pystytään tekemään siten, että hyllyille saadaan mahtumaan todella suuri määrä aineistoa neliömetriä kohden (15.75 hyllymetriä). Kolmas etu koko kirjastolaitosta ajatellen on se, ettei julkaisuja tarvitse varastoida esim. kuutena eri kappaleena tai esim. kaikissa teknillisissä korkeakouluissa samaa teosta .. . Yleensä riittää että varastoidaan yksi kappale.
Oletteko joutuneet jotenkin pohtimaan elektronisessa muodossa olevien aineistojen "varastoimista"?
Olemme ehdottaneet yhdessä muiden tahojen kanssa tällaista uutta ideaa, että Varastokirjasto voisi osallistua jo digitaalisessa muodossa olevien julkaisujen varastointiin. Eli samalla periaatteella kuin muunkin aineiston osalta. Julkaisijoiden ei kannata säilyttää ikuisesti julkaisuja omilla koneillaan. Kun julkaisun käyttö loppuu, pitäisi se arkistoida jonnekin pysyväisemmin. Mutta nämä ovat nyt ihan ideoita. Joka tapauksessa digitaalisen varaston kehittäminen saattaisi kuulua Varastokirjaston toimenkuvaan.
Minkälaista täällä on olla töissä?
Näin johtajan kannalta tämä on hyvä paikka, ovathan sekä esimieheni että alaiseni yhteistyökykyisiä. Tällä kirjastolla on huolimatta vaatimattomasta nimestään tärkeä tehtävä, joten todennäköisesti oma elämä ei mene tässä hukkaan.
LB: Kun hakeuduin tänne, pohdin, miten tulisin viihtymään, kun täällä ei ole suoraa yleisöpalvelua. Mutta täytyy sanoa, että tähän päivään mennessä en ole ehtinyt kaipaamaan asiakkaita. Täällä on ollut haasteellista työtä ja mukavaa. On ollut mielenkiintoista olla mukana rakentamassa uutta ja katsomassa mihin mennään.
Oletteko harkinneet kirjaston nimen muuttamista, kuvaamaan paremmin vallitsevaa tilannetta?
Olemme ja itse asiassa meillä on ihan toimeksiantokin asiasta. Viimeisessä tuloskeskustelussa opetusministeriössä ylijohtaja Markku Linna esitti toivomuksen siitä, että vuoden 1996 aikana laitoksen toimenkuvaa tulisi uudistaa ja siihen liittyen kirjastolle voitaisiin etsiä uusi ja parempi nimi.
Lisätietoja Varastokirjastosta: http://www.varasto.uku.fi