Jaana Kersalo
Timo Nevala
Toimitus sai tilaisuuden haastatella Teknillisen korkeakoulun rehtori Paavo Urosta. Hän on korkeakoulun alueella tullut tunnetuksi muun muassa voimakkaana koko korkeakoulun strategian luojana ja puolestapuhujana. Tavoitteeksi on asetettu, että TKK on vuonna 2005 Euroopan kymmenen parhaan teknillisen yliopiston joukossa. Saimme kuulla, mitä tämä tarkoittaa kirjaston osalta. Paavo Uronen on puhunut TKK:n hengestä. Hänen mielestään korkeakoululla on nyt selvästi havaittavissa tätä henkeä, tekemisen meininkiä, jos tilannetta vertaa kolmenkin vuoden takaiseen tilanteeseen. Hengen luomiseen kuuluu myös se, että jokaisen TKK-laisen työtä arvostetaan.
Paavo Urosella oli myös varsin selkeä käsitys kirjastotoiminnasta yleensä ja kirjastojen tulevaisuudesta.
* Kuinka paljon olette käyttänyt kirjastoja opiskeluaikananne ja työuranne aikana?
Kirjasto on tietenkin aina ollut minulle hyvin tärkeä tiedonlähde. Opiskeluaikanani en kovin paljon käyttänyt kirjastoja. Siihen aikaanhan kirjastopalvelut eivät vielä olleet nykyisellä palvelutasolla. Mutta tutkija- ja opettajaurani aikana kirjaston käyttäminen oli aivan keskeistä työssäni. Tiedonhakuja teetimme vasta myöhemmin. Niitä ei tehty nykyisessä merkityksessä vielä silloinkaan, kun tein väitöskirjaani. Rehtorina tarvitsen hyvin paljon taustatietoja erilaisiin puheisiin ja esitelmiin. Käytän kirjastoa nyt sekä suoraan että korkeakoulun tietohallintoyksikön kautta. Tottakai pyydän myös sihteeriäni hankkimaan kirjoja, artikkeleita, kaukolainoja yms.
* Olette esittänyt TKK:n strategiaksi pyrkiä Euroopan kymmenen parhaan teknillisen yliopiston joukkoon vuoteen 2005 mennessä? Millaisin keinoin tämä tavoite voidaan saavuttaa?
Keinomme ovat siinä, että teemme työmme entistä paremmin. Keskitymme asioihin, jotka osaamme parhaiten ja valitsemme painopistealueita. Teemme laadukasta työtä, julkaisemme tuloksiamme huippulehdissä, olemme aktiivisia kansainvälisessä verkostossa ja yhteistyössä. Paikka ranking-listalla määräytyy kokonaiskuvasta. Se on perinne, tulokset, arvostus ja imago. Se vetää puoleensa huippututkijoita, parhaita opiskelijoita ja opettajia. Raha on kieltämättä ongelma. Emme voi rahallisin keinoin houkutella esimerkiksi ulkomaalaisia huippututkijoita. Ja kun marraskuussa jostain etelänmaasta tullaan tänne käymään, niin eihän tämä ympäristö erityisen miellyttävä ole. TKK:n vetovoiman täytyy siis muodostua huippuosaamisesta ja innostavasta ympäristöstä.
Miten taas saisimme parhaita opiskelijoita Otaniemeen? Tärkeintä on, että tarjoamme huippuhyvää opetusta, laajan valikoiman koulutusohjelmia ja hyviä mahdollisuuksia kansainväliseen opiskeluun, verkottumiseen ja vaihtoon. Meidän täytyy myös aktiivisesti markkinoida TKK:ta nuorille esimerkiksi Abi-infopalvelujen kautta.
* Miten kirjasto sijoittuu tässä strategiassa?
Kirjasto on omalta osaltaan kymmenen parhaan eurooppalaisen teknillisen kirjaston joukossa tietysti! Mutta kirjastohan on integroitu osa koko tätä korkeakoulun, sanoisinko, tutkimus- ja opetuspalveluja, tukijärjestelmää. Ilman hyviä kirjastopalveluja korkeakoulun on turha pyrkiä
parhaiden joukkoon. Kirjaston tavoitteena on hankkia tieto mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Kirjastoilla on nyt edessään suuri haaste siinä, miten elektroninen tiedonvälitys, julkaisutoiminta ja verkot tulevat muuttamaan kirjastopalveluja. Mikä on kirjastojen rooli tässä? Kirjastoilla on varmasti tulevaisuus, mutta se on erilainen kuin tällä hetkellä. Olen sitä mieltä, että kirjastomme on hyvin ajan hermolla. Monessa asiassa se on ihan etulinjassa.
* Millaisena näette kirjaston tehtävän TKK:lla?
Viittaan edelläolevaan. Tällä hetkellä voidaan kuvitella, että jokainen tutkija ja opettaja hankkii kohta tiedot suoraan verkosta, mutta ei se voi koskaan olla täysin kattavaa. Kirjaston ja tietopalvelun tehtävä on jatkuvasti tietää, mistä mikin tieto saadaan. Taltiointi, arkistointi, luettelointi, kaukopalvelu kuuluvat nekin kirjastojen tehtäviin. Jatkossakin tietoa tulee varmasti olemaan muussakin kuin sähköisessä muodossa.
* Miksi TKK:n monistamon toiminta lakkautettiin?
Siihen vaikuttivat hyvin monet tekijät. Ensinnäkin olisimme joutuneet nopean teknisen kehityksen takia investoimaan tulevaisuudessa huomattavia summia koneisiin ja laitteisiin. Myöskään meidän monistamomme palvelutasoon ei oltu kaikin osin tyytyväisiä. Aloite toiminnan siirtämiseen yksityiseen yritykseen tuli TKK:n ulkopuolelta. Monistamotoiminnassahan on kyse vain teknisestä suorituksesta.
* Mitä etuja ja mitä ongelmia näette elektronisessa julkaisemisessa?
Etu on tietenkin nopeus, jolla tiedostoista voidaan tulostaa valmista tekstiä ja painosmäärät ovat säädeltävissä. Ongelmana on taltiointi ja levittäminen sikäli, että kaikilla kiinnostuneilla ei vielä ole mahdollisuuttta lukea julkaisuja elektronisessa muodossa. Asiaan liittyy myös kustannus-, tekijänoikeudellisia- ja tietosuojakysymyksiä.
* Miksi elektroniset väitöskirjat (ja muut tutkimusraportit) eivät ole yleistyneet nopeammin, vaikka tekemiseen on jo kaikki tekniset mahdollisuudet?
Kyllä se osittain johtuu perinteestä. Väitöskirja on kirja, niinkuin nimikin sanoo. Edelleen arvostetaan enemmän painettua julkaisua. Vanhempi tutkijapolvi ei ole niin perehtynyt ja kouluttautunut elektroniseen viestintään kuin nuorempi polvi. Uskoisin kuitenkin, että pääsääntöisesti hyvinkin läheisessä tulevaisuudessa väitöskirjat ja suurin osa muistakin julkaisuista tehdään elektronisessa muodossa. Mutta kansainvälistä levitystä ja kehitystä ajatellen maat ovat kovin eri tasolla tässä asiassa.
* Mitkä ovat haasteenne ja kiireenne tällä hetkellä?
Haaste on TKK:n strategia. Se täytyy saada valmiiksi ja ajettua läpi niin, että kaikki sitoutuvat siihen. Sen lisäksi on normaali TKK:n toiminnan hoito, tulosneuvottelut, budjettiin liittyvät asiat ja yhteiskuntasuhteiden hoito. Kyllä kalenteri täyttyy aika hyvin.
* Olette viihtynyt työssänne?
Olen viihtynyt erittäin hyvin.
* Jääkö vapaa-aikaa, mitä harrastatte?
Jäähän sitä viikonloppuihin jonkin verran. Lukeminen on tärkein vapaa-ajan harrastus, mikä minulla on. Ja kesäaikana mökillä puuhastelu.