Arkkitehtiosaston kirjasto eilen ja tänään

Rauni Oksanen

Historia

Korkeakoulun vuosikertomuksessa vuodelta 1908 todetaan, että useilla korkeakoulun osastoilla on erityisiä käsikirjastoja ja että arkkitehtiosaston käsikirjastossa on noin 550 nidettä.

Bernhard Wuolle taas kirjoittaa vuonna 1949 kirjassaan Suomen teknillinen korkeakouluopetus 1849-1949: "Osaston käsikirjastoa hoitaa kaksi erityisesti tätä varten palkattua kirjastoassistenttia. Arkkitehtiosastolla on kuten edellä sanotusta käy esiin, erikoinen käsikirjasto, sekä sitä paitsi mittausarkisto ja diplomitöiden arkisto. Korkeakoulun palossa kärsi osaston käsikirjastokin pahoja vaurioita, jotka on saatu siinä määrin korjatuiksi, että kirjasto nyt käsittää n. 3000 nidettä. Sijoitettuna piirustussalien välittömään läheisyyteen on sen stimuloiva vaikutus selvästi todettavissa. Kirjasto sisältää monipuolisen valikoiman eri maissa ilmestyviä alan ammattilehtiä."

Sotien jälkeen kirjaston kokoelmaa ovat kartuttaneet lukuisat lahjoitukset. Kirjoista löytyy mm. entisten arkkitehtiosaston osastonjohtajien Gustaf Nyströmin, Usko Nyströmin, Armas Lindgrenin, Carolus Lindbergin ja J.S. Sirenin taidokkaan koukeroisia nimikirjoituksia.

Osasto muutti 1960-luvulla Otaniemeen Alvar Aallon suunnittelemiin tiloihin, jotka ilmeisesti alusta alkaen olivat liian ahtaat, sillä suurin osa vanhoista ja arvokkaista kirjoista, mm. suurikokoiset planssikirjat viime vuosisadalta jouduttiin sijoittamaan väestönsuojassa oleviin varastoihin. Alkuperäinen kirjasto on vain n. 140 m suuruinen huone, johon liittyy kolme pientä tutkijanhuonetta. Ne jouduttiin jo varhain ottamaan kirjastokäyttöön.

1970-luvun alkupuolelta alkaen valitetaan lähes kaikissa kirjastoneuvottelukunnan kokousten pöytäkirjoissa tilanahtautta,niistä löytyy lukemattomia laajennusehdotuksia. Kirjastoa oltiin siirtämässä milloin minnekin: naapurihuoneisiin, käytävälle, kellariin ja jopa sisäpihan alle. Rakennustaiteellisesti arvokas rakennus esti kuitenkin lennokkaiden suunnitelmien toteuttamisen.

Uudet tilat saatiin vasta 1990-luvun alussa. Tällöin kirjasto sai käyttöönsä myös viereisen piirustussalin. Tilat yli kaksinkertaistuivat ja samalla kirjaston työntekijät pääsivät vihdoin päivänvaloon! Alkuperäisessä kirjastossa on ainoastaan Aallolle tyypilliset pyöreät kattoikkunat. Huone on viihtyisä, mutta hämärä. Keinovaloa tarvitaan keskellä kirkasta päivääkin.

Nykypäivä

Kirjaston kokoelmat käsittävät nykyisin noin 47 000 nidettä ja jatkuvasti tulevia aikakauslehtiä on noin 160 vuosikertaa. Lehtien määrää on jouduttu karsimaan rahapulan vuoksi kahtena edellisenä vuonna. Kokoelman pääasialliset aihealueet ovat: nykyajan arkkitehtuuri, arkkitehtimonografiat, rakennustaiteen historia, taide, yhdyskuntasuunnittelu, maisemasuunnittelu, rakennussuunnittelu, arkkitehtuurin teoria ja filosofia, ympäristöpsykologia jne. Kirjastossa on myös osaston diplomitöiden kirjalliset selostukset sekä valokuvat plansseista ja pienoismalleista. Viime vuonna alkoi ilmestyä ja kirjastoon hankittiin Architectural Periodicals Index CD-ROM-muotoisena. Tämä on huomattava helpotus lehtiartikkeleiden haussa. (ks. Kirjat, lehdet, CD-ROMit)

Kirjasto kuuluu hallinnollisesti arkkitehtiosaston alaisuuteen ja sen toiminnasta vastaavat kirjastosihteerit yhdessä osaston kirjastoneuvottelukunnan kanssa. Neuvottelukuntaa johtaa professori ja siihen kuuluu asiantuntija pääkirjastosta. Vakinaisia kirjastosihteerin virkoja on kaksi. Sen lisäksi on viime vuosina kirjastossa työskennellyt yhdestä kahteen työllisyysvaroin palkattua kirjastosihteeriä.

Ylimääräistä työtä henkilökunnalle ovat aiheuttaneet muutto väljempiin tiloihin, kokoelman tarroitus atk-lainausta varten sekä varustaminen kulunvalvonnan vaatimin hälyttimin. Edellisiin liittyvät laitehankinnat ovat lisänneet myös puuhaa ja päänvaivaa. Suurin osa urakasta on saatu valmiiksi kuitenkin reilussa vuodessa, ja atk-aikaan lainauksessa siirryttiin 1. huhtikuuta tänä keväänä.

Vaikka muutokseen oli pyritty valmistautumaan mahdollisimman huolellisesti mm. tekemällä suuri määrä asiakastietueita ennakolta, syntyi pientä kaaosta ensimmäisinä päivinä. Välillä jonossa seisoi viisi asiakasta, jotka halusivat kukin lainata kasan kirjoja eivätkä olleet kuulleet mistään kirjastokortista tai atk-lainauksesta mitään. Heillä oli vanhoja kuittilainoja, lainattavista kirjoista puuttui atk-tarroja tai kirjojen nidetietueissa oli vääriä aineistoryhmiä ja sen seurauksena kone ilmoitti: VAROITUS - Ei kotilainaan. Jos asiakkaalla olikin kirjastokortti, pääkirjaston sakkoja saattoi olla maksamatta. Kaikesta huolimatta tuntuu suorastaan ruhtinaalliselta, että niitä 70 lainakuittia ei tarvitse päivittäin upottaa kortistoon eikä sieltä palautuksen yhteydessä poistaa ja että Teemussa sana SAATAVANA tulevaisuudessa tarkoittaa jotakin!