Kristel Sarlin
Korkeakoulujen atk-pääsihteeri
Kirjastot teknistyvät ja verkottuvat kaiken aikaa. Samalla atk-yhteistyön tarve lisääntyy. Kirjastojen ja atk-keskusten välisen yhteistyön nykytilannetta ja tarpeita selvitettiin näiden johtajille lähetetyllä kyselyllä loppukesällä. Yli 80 % vastasi kyselyyn.
Yhteistyö koetaan yleisesti ottaen melko hyvin sujuvaksi. Kirjastojen puolella toivotaan kuitenkin enemmän atk-teknistä apua, kuin mitä atk-keskukset ovat pystyneet antamaan.
VTLS-järjestelmien hoito edustaa tyypillistä työnjakoa. Atk-keskukset vastaavat tietokoneiden teknisestä ylläpidosta ja kirjastot kirjastojärjestelmistä .
Aktiivista yhteistyötä vaativia uusia alueita ovat mm. CD-ROM -verkot, World Wide Web sekä tutkimus-, asiantuntija-, julkaisu- ym. rekisterit.
Opetusministeriö on vuosi sitten tehdyn selvityksen peusteella suositellut atk-keskusten johtokuntien lopettamista ja tietohallinnon johtoryhmien perustamista. Näillä johtoryhmillä tulisi olla enemmän toimivaltaa ja niiden tulisi toimia atk-keskusten johtokuntia laaja-alaisemmin.
Tietohallinnon johtoryhmiltä odotetaan paljon. Edellyttäen, että niillä on oikea kokoonpano, ne voivat ottaa kokonaisvaltaisesti kantaa tietohallintoasioiden kehittämiseen korkeakouluissa operatiivisestä toiminnasta vastaavista organisaatio-yksiköistä riippumatta.
Useimmissa kampustietojärjestelmiä koskevissa vastauksissa peräänkuulutetaan ohjeistusta ja vastuukysymysten selkeyttämistä. Tämä nähdään useiden tahojen yhteistyötä vaativana alueena.
Tekninen vastuu keskitetyistä www-palvelimista on atk-keskuksilla. Laitosten omien palvelimien perustaminen tapahtuu useimmiten yhteistyössä atk-keskuksen kanssa.
Periaatteessa useimmissa korkeakouluissa jokin instanssi keskushallinnossa, esim. tiedotusyksikkö tai tiedottaja, vastaa tietojärjestelmän virallisesta sisällöstä. Tiedon tuottajia on kuitenkin korkeakouluissa suuri määrä ja periaatteessa jokainen vastaa oman tiedotuksensa sisällöstä ja sen ylläpidosta. Käytännössä tilanne on kuitenkin monessa paikassa hyvin villi ja tiedot kirjavia. Vanhentunut tieto jää usein poistamatta.
Kampustietojärjestelmien ja muun elektronisen julkaisemisen suunnittelu, ylläpito ja kehittäminen ovat asioita, joihin korkeakouluissa pitäisi panostaa tietoisesti.
Siellä, missä www-tiedottaminen tuntuu olevan pisimmälle organisoitua, on asiaa pohtinut työryhmä, joka on laatinut toimenpideohjelman. Tämän pohjalta on sitten määritelty eri alueiden vastuuhenkilöt. Lisäksi on suunniteltu tarpeellinen koulutus, jonka eri osista vastaavat soveltuvin osin atk-keskus ja kirjasto. Myös www-sivun sisällön jäsentämisestä ja ulkonäöstä on laadittu esimerkkejä ja suosituksia.
Lähes kaikki ovat sitä mieltä, että kirjaston tiloissa tulisi olla yleiskäyttöisiä tehokkaita mikrotietokoneita, jotka on kytketty yliopiston verkkoon. Suositeltavaa olisi, että laitteet pystyisivät käsittelemään multimediaa.
Nykyistä taloudellista tilannetta pidettiin yleisesti huolestuttavana. Laitekanta vanhenee entisestään eikä palveluita pystytä kehittämään laitekannan puutteellisuudesta johtuen.
Koulutusyhteistyö koettiin lähes yksimielisesti hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Positiivinen suhtautuminen koski sekä kirjaston ja atk-keskuksen toistensa kouluttamista että yhteistä muun henkilökunnan ja opiskelijoiden kouluttamista ja opetusmateriaalin laatimista.
Koulutus pitäisi saada jatkuvasti pyöriväksi kurssitukseksi tai ohjatuksi ongelmanratkaisuksi.
Positiivisesta perussuhtautumisesta huolimatta moni piti henkilökunnan aikapulaa riskitekijänä koulutusyhteistyön toteutumiselle.
Kirjastojohtajien kokouksessa syyskuun lopussa sovittiin, että perustetaan kaksi yhteistä työryhmää. Toinen pyrkii ratkaisemaan CD-ROM -tietokantojen verkkokäyttöön liittyviä ongelmia, jotka ovat samankaltaisia useissa korkeakouluissa. Toinen selvittää, mitä edellytyksiä olisi siirtyä VTLS-järjestelmissä Unix-koneiden käyttöön. Se on kaikkia koskeva ongelma, joka tulee ratkaista kokonaisuutena. Kirjastojen kannalta toiminnallisuus on tärkein asia, mutta myös kustannukset ovat tärkeä tekijä. Unix-järjestelmien käyttö säästäisi todennäköisesti valtakunnallisesti merkittäviä rahasummia.
Lisäksi on sovittu ensi talveksi kirjastojen ja atk-keskusten johtajien yhteisestä tapaamisesta.