Tuija Sonkkila
International Association of Technological University IATUL järjesti tämänvuotisen konferenssin teemalla "Networks, networking and implications for digital libraries". Osallistujia oli 20:sta eri maasta yhteensä . Pidin konferenssissa esitelmän aiheesta "Swimming in the current of academic information", joka käsitteli Teknillisen korkeakoulun tietohallintostrategiatyöryhmän työskentelyä. Esitelmä oli yhteistyö ylikirjastonhoitaja Sinikka Koskialan kanssa.
Konferenssin pääpuhuja oli Clifford Lynch (Director of Library Automation, University of California, Office of the President, Oakland). Hänen esitelmänsä nimi oli "From STM publishing to digital libraries: scientific and technical communication in the evolving networked information environment."
Konferenssissa oli kuusi teemaistuntoa, jonka ympärille esitelmät oli ryhmitelty: Kokemuksia digitaalisen kirjaston hankkeista ; Elektroniset arkistot ja dokumentinvälitys; Internet ja koulutus; Verkkopalvelujen käyttö; Kaupalliset elektroniset palvelut; Kirjastot akateemisen yhteisön jäsenenä: atk, hallinto ja tiedekunnat.
Clifford Lynch kertasi elektronisen tiedonvälityksen trendejä USA:ssa sekä hahmotteli tulevaisuuden näköaloja. Lynch kertoi MELVYL-järjestelmään tehtävän yli 800.000 kyselyä viikottain. Etäkäyttö on kasvanut tasaisesti. Lynchin mukaan on erittäin kiitollista, että käyttäjille voidaan tarjota nykyään pääsy primäärimateriaaliin. Aikaisemmin elektronisesta aineistosta ei ollut nk. kriittistä massaa saatavilla, mutta nyt IEEE:n tarjoama materiaali alkaa lähestyä sitä. IEEE julkaisee n. 25% kaikesta teknisestä kirjallisuudesta. Lynch arveli, että vuosikymmenen loppu tulee ilmeisesti olemaan jonkinlainen käännekohta elektronisen materiaalin julkaisemisessa; ne kustantajat, jotka eivät ole reagoineet muutokseen ajoissa, "will be left behind", kuten Lynch asian formuloi.
Tulevaisuudessa riittää haasteita. Loppuajan esitelmästään Lynch käytti niiden käsittelyyn. Päällimäisenä ovat retrospektiivisen skannauksen ongelmat kuten eri merkkijärjestelmät ja matemaattiset symbolit. Triviaalia ei myöskään ole se, että, Lynchin sanoin "nykyinen kirjallisuus on kommunikaatiota", eli perinteisen lineaarisen lukemisen rinnalle on noussut paloittainen lukeminen. Esimerkiksi email-argumentoinnin seuraaminen on tällaista pätkittäistä, sieltä täältä tapahtuvaa lukemista.
Lynch jakoi verkkoinfrastruktuurin kolmeen osaan: paikallinen, etäinen ja kaupallinen (eli kotikäyttö). Monin paikoin yliopistoissa on tarpeeksi rahaa hankkia kampukselle laitteita ja ohjelmistoja, joten se ei Lynchin mukaan ole mikään varsinainen ongelma. Sen sijaan Atlantin yli tapahtuva liikenne on pahasti tukossa. Kuitenkin elektroninen tieteellinen työskentely perustuu juuri etupäässä kansainväliseen kommunikaatioon. Verkon kapasiteetti on siis kriittinen tekijä. Standardi, analoginen 28.8Kbit/sec modemiyhteys ei ole tarpeeksi esimerkiksi bittikarttakuville. ISDN ja vastaavat tekniikat ovat vasta tulossa. Muita kriittisiä tekijöitä ovat työvoimapula ja se, miten työ hiipii yhä enemmän ja enemmän vapaa-aikaan. Ongelmallista on myös se, miten eräät työt eivät skaalaudu hyvin. Esimerkkinä tästä Lynch mainitsi kaupallisten verkkoresurssien käyttäjätunnusten ylläpidon. Elektronisen informaation autentikointi on sekin vielä ratkaisematta. Tässä liikutaan lisäksi käyttömukavuuden alueella; Lynchin esimerkin mukaan, jos käyttäjä joutuu odottamaan 45 sekuntia www-sivun latautumista siitä syystä, että sinä aikana tarkistetaan sivun digitaalinen nimikirjoitus, niin todennäköisesti kukaan ei tulisi tämmöistä piirrettä käyttämään yhtä kertaa useammin.
Lynch maalaili tulevaisuuden kirjaston online-arkkitehtuuria arvellen, että toisin kuin perinteisten passiivisten OPAC'ien kohdalla, elektronisessa kirjastossa ja sitä tutkivissa projekteissa USA:ssa (DLI) tullaan tutkimaan käyttäjiä hyvinkin aktiivisesti. Keitä käyttäjät ovat? Mitä he osaavat ennestään? Mitä palveluja he ovat käyttäneet aikaisemmin?
Tieteellinen julkaisutoiminta on saanut yhden uuden välineen lisää, digitaalisen. Siinä missä aikanaan painetut julkaisut kehitettiin kommunikaatiovälineeksi, niin samaan tarpeeseen ovat tulleet uudet kommunikaatiomuodot, sanoi Lynch. Tutkijoilla on tapana muodostaa yhteisöjä ja se heijastuu myös tietovarantojen kehittymiseen, mm. molekyylibiologian alalla on jo erittäin monipuolisia tällaisia yhteisötietokantoja. Esitelmänsä lopuksi Lynch summasi ne haasteet, jotka liittyvät erityisesti kirjastoihin: perinteisen indeksoinnin ja luetteloinnin tulevaisuus sekä tiedon arkistointi.
Muutamia huomioita mielenkiintoisimmista esitelmistä muissa istunnoissa:
Marja Talikan (LTKK) ja Irma Pasanen-Tuomaisen esitelmä käsitteli teknillisten korkeakoulukirjastojen PK-yrityksille tarjoamia elektronisen tiedon räätälöityjä tietopalveluja.
Esitelmässään "Digital archives: Cal Poly's experiences with creation and dissemination" Ilene Rockman (Cal Poly San Luis Obispo, CA) tiivisti onnistuneesti digitointityöstä saatuja kokemuksia. Rockmanin mukaan digitointityössä on otettava kantaa originaalimateriaalin suojaukseen, digitoidun aineiston arkistointiin, investoinnin hyötykäyttöön, tietoturvaan, standardeihin ja ympärivuorokautiseen käyttöön. Rockmanin "teesit" digitointityötä suunnitteleville olivat: ole systemaattinen, noudata kansallisia standardeja, huolehdi bibliografisesta kontrollista, suojele tekijänoikeutta, aloita pienestä ja pidä hauskaa! Lisää Cal Poly'n kokemuksista voi lukea webistä <URL: http://www.lib.calpoly.edu/library-info/morgan/morgan.html>. Cal Poly'n käytössä on seuraavanlainen digitointivälineistö: Power Macintosh 8100/100, LaCie Silverscanner II, Adobe Photoshop v. 3.0, Apple QuickTake 150 -kamera.
Gerard McKiernan (Iowa State University) kertoi CyberStacks -palvelusta esitelmässään "A library organized virtual science and technology reference collection". CyberStacks on projekti, jossa organisoidaan teknisten tieteiden verkkoresursseja luokittamalla niitä karkeisiin luokkiin. McKiernanin omien sanojen mukaan CyberStacks on "an annotated bibliography with value". CyberStacksin perusideaa on sovellettu sittemmin monessa kirjastossa. McKiernan mainitsi saaneensa suurimmat vaikutteensa ruotsalaisesta EELS-projektista, mutta myös brittiläisten EEVL-hanke on ollut hänelle tärkeä. CyberStacksin web-osoite on <URL: http://www1.iastate.edu/~CYBERSTACKS/homepage.html>, EELS löytyy osoitteesta <URL: http://www.ub2.lu.se/eel/> ja EEVL <URL: http://eevl.icbl.hw.ac.uk/>.
Vicki Williamsonin (Curtin University of Technology, Perth, Western Australia) esitelmä "Networks, networking and computers, but what about the people?" käsitteli mielenkiintoista aihetta, kirjastoalalla työskentelevien kelpoisuusstandardeja. Curtinissa otettiin vuosikymmenen alkupuolella käyttöön Arts Training Australia'n määrittelemä standardipaketti, jossa eritellään kirjastotyö työksi informaation, asiakkaiden ja muiden osapuolien kanssa. Standardeja sovelletaan jatkuvasti henkilökunnan täydennyskoulutuksessa. Williamsonin mukaan hän ei voisi enää kuvitellakaan tulevansa toimeen ilman niiden apua.
Rosemary Cotter (Royal Melbourne Institute of Technology, Australia) esitteli laajasti Victorian osavaltiossa käynnissä olevan kirjastoalan suoritusmittariprojektin ensimmäisen vaiheen tuloksia esitelmässään "Performance indicators for reference and information services". Victorian kahdeksan yliopiston kirjastot ovat perustaneet yhteistyöliittymän CAVAL Ltd. Mittariprojekti on eräs sen käynnistämistä hankkeista. Kohderyhmänä on 80 tietopalvelussa työskentelevää henkilöä ja tutkimusmenetelmänä ryhmähaastattelut. Alustavissa tuloksissa tietopalvelun on todettu jakaantuvan kuuteen kategoriaan: "academic liaison", kokoelmien hoito, tietokantahaut, asiakkaiden opastus, päivystys tietopalvelupisteessä, henkilöstökoulutus. Projektin raporteista on jo osa saatavilla. Council of Australian University Librarians on esittänyt, että projektin tuloksia ryhdyttäisiin soveltamaan Australiassa laajasti.
Esitelmä aiheutti keskustelua siitä, missä määrin kansainvälisten mittariprojektien kesken on koordinointia, yhteistyötä ja tietojen vaihtoa. Käytäväkeskusteluissa osa konferenssissa mukana olleista australialaisista valitteli sitä, että edes Australian tasolla koordinointi ei tahdo sujua. "Useita vastaavia projekteja on menossa", he sanoivat.
Nordic Net Centren Jörgen Eriksson esitteli pohjoismaisen Nordic WebIndex -hankkeen taustoja ja perusteita. Eriksson sanoi oman mielipiteensä olevan sen, että muutaman vuoden kuluttua vastaavaanlaiset alueelliset indeksit tulevat korvaamaan isot kansainväliset, kaikenkattavat indeksit kuten Alta Vistan. Syy siihen on Erikssonin mukaan yksinkertainen: Internetistä tulee liian iso.
Konferenssiin sisältyi retkiä, joiden aikana vierailtiin
seuraavissa kirjastokohteissa: Newport Beach Public Library, University
of Southern California'aan kuuluva The Thomas & Dorothy Leavey
Library, The Central Library, Los Angeles.